...sitten siistimään pihaa, kun ei ole lumesta eikä maan jäätymisestä tietoakaan.
Päätin ruveta siivoamaan navetan takana olevaa rytökasaa, johon on kahden vuoden aikana kerääntynyt kaikenlaista.
Tässä todiste siitä:
Olin juuri menossa ottamaan kuvaa toiselta puolen navettaa, kun katseemme kohtasivat naapurin kollin kanssa.
(taustalla muuten näkyy viime vuoden kaivauksien yhteydessä
jemmattuja kiviä, mutta siitä toisella kertaa...)
Ja päätin sitten muuten olla ottamatta sitä kuvaa. Oli niin järkyttävän näköistä, ettei täällä nyt ihan kaikkea kehtaa näyttää!
No, mutta, siinä työn touhussa sitten löysin sieltä ryteiköstä kuolleen leppäkertun (tai niin luulin). Laitoin leppäkertun lehden päälle ja lähdin hakemaan kameraa, ja kun tulin takaisin, ei se enää ollutkaan siinä lehden päällä, vaan oli mennyt piiloon jonkun multakökkäreen alle.
Kyllä minä sitä häiritsin, kun siirsin sen kökkäreen pois ja aloin kuvata.
No, mutta, siinä työn touhussa sitten löysin sieltä ryteiköstä kuolleen leppäkertun (tai niin luulin). Laitoin leppäkertun lehden päälle ja lähdin hakemaan kameraa, ja kun tulin takaisin, ei se enää ollutkaan siinä lehden päällä, vaan oli mennyt piiloon jonkun multakökkäreen alle.
Kyllä minä sitä häiritsin, kun siirsin sen kökkäreen pois ja aloin kuvata.
No, se leppäkertusta.
-
-
Parissa tunnissa sain vain tämän verran aikaan...
... ja tämän verran kasaan...
...mutta onneksi minä olen hidas hämäläinen.
-
Toiset ne alkaa kirjoittamaan puutarhablogia keväällä,
mutta hitaat hämäläiset alkavat kirjoittamaan loppusyksystä.
Näillä mennään!
